Etusivu

Luku- ja kirjoituspiirit

   
 

Kirjauutuuksia

Nina Carlsson:

ONE NATION, ONE LANGUAGE?

National minority and Indigenous recognition in the politics of immigrant integration

Yhteenveto ruotsiksi

Koko väitöskirja englanniksi

Nina Carlsson on ruotsinsuomalainen valtiotieteiden tohtori, kotoisin Uppsalasta. Hän on Kulttuuri.se:n johtokunnan jäsen.

•••••

Eya Le Wartie Ella: MERENNEIDON VALTAKUNTA

"Tiesitkö muuten, että korallitkin ovat eläimiä? Vaikka monet niistä muistuttavat itse asiassa kukkia", Merenneito jatkoi. "Jos katsot niitä, voit nähdä kuinka erilaisia ne ovat..." Merenneidon valtakunnassa on säpinää. Ella seikkailee Merenneidon matkassa yhden jännittävän päivän ajan. Koralliriuttojen luona Ella ja Merenneito ihmettelevät kalojen leikkiä ja tapaavat delfiiniveljekset, ja Ella saa elämänsä kyydin. Ella pelastaa pulaan joutuneen Merenneidon. Merenneito kertoo kaunista valtakuntaansa uhkaavasta tuhosta, ja Ella ja delfiinit lupaavat auttaa asiassa.

Eya Le Wartien uusi lastenkirja on ilmestynyt kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ella och Sjöjungfruns rike / Ella ja Merenneidon valtakunta / Ella and Mermaid´s Empire. Kirjoja voi tilata: eyalewartie@gmail.com

•••••

   

Eino Emppu Vuoluterä:

ELÄMÄ ON TANKAHETKI

Tankarunoja elämän varrelta.
Omia ajatuksia ja kokemuksen tuomia hetkiä viidelle riville sovitettuina.

ELÄMÄ OTTAA JA VIE

Kun runosuoni kukkii niin silloin kirjoitetaan!
Tämä kolmas runokirjani on riimirunoista koottu teos joka sisältää vuosina 2017-2020 kirjoitettuja runoja.
Kirjan taustalla on blogini "Empun äänettömät sanat" johon olen kirjoitellut runoja suomeksi ja ruotsiksi.
Tässä kirjassa on vain suomalaisia runoja.

•••••

Erja-Riitta Salonen: LOTTA RAIJA-LIISA KOIVISTO ÄÄNISEN RANNOILLA

Kirja perustuu Erja-Riitan äidin Raija-Liisa Salosen (ent Koivisto) omiin muistiinpanoihin jatkosodan ajalta, jolloin hän työskenteli radiosähköttäjä lottana Äänislinnassa vuonna 1942-1944. Muistiinpanot ja 80 vuotta vanhat kuitit herättivät tyttären kiinnostuksen tehdä niistä jotain, kun kaikki löytyi laatikoista.

Radiosähköttäjäkurssin ja keskikoulun käyneenä Raija-Liisalle avautui uudet mahdollisuudet. Komento radioasemalle ilmavoimiin Äänislinnaan tuli jatkosodassa. Raija-Liisa ei epäröinyt hetkeäkään. Vaadittiin vahvaa luonnetta, että selviää nuorena naisena monesti yksin miesten keskellä desanttien pelossa. Saksalaisten hävittyä sota alkoi perääntyminen. Pako Äänislinnasta oli täpärällä. Radioaseman päälikkö, yksi ali-kersantti ja Lotta Raija-Liisa saivat lopulta Junker-lentokoneen hakemaan heidät kaikkien muiden jo lähdettyä. Silloin venäläiset olivat vain muutamien kilometrien päässä.

•••••

DRÖMMAR OCH PEPPARROT – UNELMIA JA PIPARJUURTA
Antologia

Jorma Keskitalo on koonnut Enköpingin suomalaisten tarinoita Ruotsiin muutosta ja elämän rakentamisesta uudessa kotimaassa. Enköpingiin heidät houkutteli metallialan yritys Bahco, joka hankki Suomesta työvomaa1960- ja 1970-luvuilla.

•••••

Marja Heed, Helena Helander, Riitta Korhonen, Satu Rekola, Heli Henriksson Vasara:
KIELIMUURIN VARJOSTA

Göteborgin pitkän linjan vähemmistötyöntekijät ovat kirjoittaneet yhteisen kirjan. Pitkään ja huolella kypsytelty teos on jokaisen vähemmistöaktivistin keskeinen tietokirja, joka lähestyy aihettaan paitsi kuvaavasti, myös analyyttisesti, historiallisesti, sosiaalipsykologisesti ja jopa filosofisesti, sanan kaikissa merkityksissä. Ja vielä harvinaisen hyvällä huumorilla höystettynä. Sanottava porautuu jo kielenkin voimalla läpi linnoituksen harmaan kivimuurin. Kielimuurin varjosta tuottaa lukijalle juuri sen ahaa-elämyksen, josta kaikki menestyksellinen kokemuksen jäsentely alkaa ja kaikki rakentava, näkemyksellinen toiminta lähtee.

https://www.youtube.com/watch?v=-DR6eVS5pZs

•••••

Eila K Mäkelä: KASVAAKO RUOTSISSA PÄIVÄNKAKKAROITA

Monet nuoret sekä lapsiperheet muuttivat pois 1960 ja 1970 luvulla Suomesta pakoon työttömyyttä sekä taloudellisia vaikeuksia. Haaveet paremmasta elämästä houkuttelivat lähtemään Australiaan, Kanadaan tai Ruotsiin. Ruotsi tarvitsi työvoimaa ja Ruotsiin pääsi suhteellisen vaivattomasti niin kutsutuilla ruotsinlaivoilla.

Eila K. Mäkelä kertoo elämänsä monisäikeisistä vaiheista 50 vuoden ajalta; ennen perheen perustamista ja sitten myöhemmin nuoren perheen muutosta uuteen kotimaahan ja sopeutumisesta sinne. Hän kertoo avoimesti ja pelkistetysti perheen äidin näkökulmasta arjen riemuista ja huolista.

•••••

Väinö Vauhkonen: ERÄS TYÖMIES SCANIA-VABIS 1966–2009

Väinö Vauhkonen on kirjoittanut muistiin omakohtaisia kokemuksia pitkältä työsaraltaan.

•••••

Marja-Leena Paananen: ELÄVÄNÄ KUOLLUT JA HAUDATTU

Marja-Leena Paanasen juuret ovat lähtöisin köyhästä perheestä Matkusjoen kylästä Kinnulassa, jossa hänestä kasvoi työteliäs ja rohkea aikuinen. Avioidutttuaan Marja-Leena muutti Ruotsiin, Kramforsin kuntaan. Hän oppi ruotsinkielen ja kouluttautui apuhoitajaksi sekä suomalaisen Tulkkitoimiston hoitajaksi Kramforsissa, Kirja on omaelämänkerrallinen tarina siitä kuinka päättäväisyydellä saavuttaa tavoitteensa vieraassakin maassa.

•••••

Toivo Vakola: LAATOKAN SAARELTA VÄNERIN RANNALLE

Toivo Vakola oli kolme vuotias perheen lähtiessä evakkoon talvisodan syttyessä. Matka vei ensin Leppävirralle ja siltä Kiiminkiin, Oulun pohjoispuolelle. Jatkosodan aikana 1942 , kun menetetyt alueet oli vallattu takaisin, perhe muutti takaisiin kotiinsa Mantsinsaarelle. Kirjan tarina alkaa siitä, kun Toivo palaa kotisaarelle.

•••••

Inkeri Lamér: KOTONA RUOTSISSA – SUOMALAISTEN ASUMISURIA GÖTEBORGISSA

Inkeri Lamér on vieraillut Göteborgin suomalaisten kodeissa ja keskustellut asukkaiden kanssa asumisesta. Miten asuttiin Suomessa? Mistä saatiin katto pään päälle, kun muutettiin Ruotsiin? Miten asumisura eteni? Kotona Ruotsissa -kirjassa 29 Göteborgin suomalaista kertoo asumisestaan Ruotsissa 1950-luvulta 2000-luvulle; parakkiasumisesta Hagan purkutaloihin ja miljoonalähiöihin, saunan kaipuusta ja omakotitalohaaveesta. Onko koti vaikuttanut siihen, että Ruotsiin jäätiin, vaikka tultiinkin vain käymään?

Kirja on sisarteos Inkeri Lamérin aiemmin kirjoittamalle kirjalle Raskas metalli, missä suomalaiset kertovat työelämän kokemuksia Göteborgin telakoilta.

Kirja kuuluu Siirtolaisuusinstituutin julkaisusarjaaan ja sitä n saatavissa Intituutin verkkokaupasta osoitteella: https://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/

•••••

Tiina Laitila Kälvemark: H2O

Vangitseva romaani naisesta, jolla on monta persoonaa ”Jos sukeltaa tarpeeksi syvälle, ei pintaan noustessaan ole enää sama.” Hester on elänyt levottoman lapsuuden kaupungissa, missä vesi tulvii kaduille. Vähitellen hänelle on muovautunut monta ristiriitaista persoonaa: kun Hester itse sukeltaa järvissä ja lammikoissa, harrastaisi boheemi Hani mieluiten irtoseksiä. Pikkutarkka Ofelia puolestaan kontrolloi kaikkea – ja pelkää kuollakseen vettä. Äänet puhuvat Hesterin pään sisällä, eikä hän aina tiedä, ketä uskoa.

Isäpuolen sairastuminen pakottaa Hesterin palaamaan hetkiin, jolloin hänestä tuli monta. Hän alkaa penkoa menneisyyttään, mutta läheiset ja sivupersoonat muistavat kukin omalla tavallaan. Muistot vapauttavat – mutta myös muuttavat tarinan kulun. H2O haastaa lukijan kysymään itseltään, voiko muistiin luottaa, ja onko mahdollista laatia omasta elämästään versio, jonka voi hyväksyä.

•••••

Pirjo Lahdenperä: FRAGMENTTEJA

Fragmentteja on Pirjo Lahdenperän esikoisrunokirja. Hän on julkaissut kaksi omaelämänkertakirjaa: Mutkan Pirjo (2014) ja Mieleni kotiseudut (2018). Hänen runojaan on julkaistu myös ruotsinsuoalaisessa kulttuurilehti Liekkissä.

Fragmentteja on ”runopäiväkirja”, sisältäen runoja eri elämänvaiheista ja tapahtumista. Runot ovat jakautuneet viiteen eri teemaan: Kotona, Toisaalla, Rakkaus, Ero ja Itsetarkastelu. Runoja on sekä suomeksi että ruotsiksi, riippuen yhteydestä missä ne ovat syntyneet.

•••••

Kai Latvalehto: FINSKT BLOD, SVENSKT HJÄRTA

Jag vet inte om jag ens är en sverigefinne längre för min finska är så kass nuförtiden, och svensk blir jag aldrig helt och hållet. Och jag är ingen riktig finne. (Pertti)

Hur ser andra generationens sverigefinnar på sig själva och varför är sverigefinnar en relativt osynlig grupp, trots dagens minoritetsstatus? En sverigefinne är inte en »finsk invandrare i Sverige«. Andra eller tredje generationens sverigefinne kan vara född i Sverige och har kanske aldrig satt sin fot i Finland. Många avviker också från sina föräldrars kulturella identitet.

Kai Latvalehto är känd från filmen Ingen riktig finne (Bästa nordiska dokumentär, GIFF, 2013). Här fortsätter han att utforska sverigefinskhet på ett lättillgängligt sätt. Kai Latvalehto ser ett ambivalent förhållande till identiteten hos många sverigefinnar. Finskt blod, svenskt hjärta är ett försök att spåra kärnan och uppdatera bilden av sverigefinskhet. Boken bygger på ett tjugotal djupintervjuer och är en redigerad version av författarens engelskspråkiga avhandling. Med förord av Kristian Borg.

•••••

Milka Hakkarainen: EI VERTA RANTAA RAKKAAMPAA

Rikosromaani, joka kertoo Janista ja Rosasta, jotka joutuvat eri reittejä Skutskäriin, Ruotsin itärannikolla sijaitsevaan kylään, jossa asuu (ja kuolee) paljon ruotsinsuomalaisia. Jani on poliisi, Rosa entinen rikostoimittaja, joten yhteisössä tapahtuvat epäselvät kuolemantapaukset kiinnostavat kumpaakin, vaikkakin eri syistä. Lopulta tapahtumien taustalta löytyy vuosikymmeniä vanha salaisuus, joka liittyy Janin perheeseen. Rosankin on kohdattava oma menneisyytensä, jota pakoon hän alun perin Suomesta lähti.

Kirjaa voi ostaa Tukholman suomalaisesta kirjakaupasta tai tilata Myllylahden verkkokaupasta tai Adlibrikseltä.

Lisätiedot: https://www.myllylahti.fi/kirjat/rikos-ja-jannitys/ei-verta-rantaa-rakkaampaa-detail

Kirjan kansi: Kaisu Sandberg

•••••

Jorma Keskitalo: JUURET KOTIMAASSA

Kirja on novellikokoelma, jonka kirjoitin vaihteeksi usean romaanin jälkeen. Olen koonnut tähän novelleja periaatteella, jokaiselle jotakin. Kirjaa voi lainata useista kirjastoista, tai ostaa suoraan minulta.

v.jorma.keskitalo@gmail.com

•••••

Keijo Winstén: KIIRASTULI

Tämän kirjan runot perustuvat paljolta omiin kokemuksiini. Se on myös eräänlaista itsetutkistelua ja mietiskelyä oman arvomaailmani muutoksista, moraalista ja kamppailusta omatunnon kanassa. 

Kun aikaisemmat asenteet ja arvot haaksirikkotuvat, eikä tunnu löytyvän ulospääsyä henkisestä ahdingosta ja kun taakka käy liian raskaaksi kantaa, täytyy jotain tapahtua. Se on jonkinlainen käännekohta; joko jatkaa entiseen tapaan ja sortua tai murtaa ylpeytensä ja aloittaa jotain uutta. Siinä tapahtuu jotain mitä usein kutsutaan kiirastuleksi. 

Eräässä tämän kirjan runossa kirjoitan: 
Ei koskaan ole liian myöhäistä”  ja jatkan ”Parasta elämässä on tuntea tämä hetki, jos vain annamme elämälle mahdollisuuden”. 

•••••

Maarit Turtiainen: MARTTINANSAARI

”Jostakin kaukaisuudesta kumpuaa kuva. Järvi, joka peilautuu tyynenä, hän istumassa rannalla.
                      - Souetaan sinne, Jouko pyysi. - Ei sinne ole pitkä matka.
                      - Ehkä myö joku päivä souetaankin, ukko vastasi.”

Sota vei Unton ja Hiljan elämän panttilainaamoon, eikä antanut sitä ehjänä takaisin. He eivät puhuneet sodasta tai rajan taakse jääneestä nuoruudesta pojalleen, silti sodan koettelemukset loivat varjonsa myös Joukoon.

Suomesta turvaa etsinyt Said tunnistaa Hiljan ja Unton ikävän sinne, minne ei voinut palata. Hän lähtee Joukon kanssa matkalle, joka muuttaa heidät molemmat.

Marttinansaari on vahva ja koskettava romaani sodan perinnöstä ja sanomattomien sanojen varjosta. Se on kertomus rakkaudesta, syyllisyydestä ja juurista, jotka on löydettävä, jotta voi kasvaa täydeksi itsekseen.

•••••

Yhdistyksemme johtokunnan pitkäaikainen jäsen, emeritusprofessori Juhani Niemi on julkaissut uuden kirjan. KULTTUURIPAMAUS Matkalla Ruotsissa täyttyy omakohtaisista kuvauksista vauraan Ruotsin taidetarjonnasta, huomioista sen yhteiskunnallisesta kehityksestä ja pohdinnasta naapurisuhteiden mutkikkuudesta. Erityisesti nousevat esille ruotsinsuomalaisten kirjallisuus – Sahlberg, Turtiainen, Ylitalo – ja muu julkinen toiminta.

   

Ohessa Liisa Paavilaisen yhteenveto kirjasta ja Juhani Niemen kulttuuritoiminnoista Ruotsissa.

KULTTUURIPAMAUS TUKHOLMASSA

Kustantamon sivulle...

•••••

AAVAN MEREN TÄÄLTÄ PUOLEN
Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien antologia
Toimittanut Ani Henttonen ja Pirjo Lahdenperä

Antologia on Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistyksen, RSKY:n, julkaisema. Se sisältää 26 ruotsinsuomalaisen kirjoittajan runoja, novelleja, otteita romaaneista ja lyhyttarinoita. Kirjoittajat ovat joko harrastajakirjoittajia tai etabloituneita kirjailijoita. Antologia antaa monipuolisen kuvan ruotsinsuomalaisesta kirjoittamisesta ja elosta täällä Ruotsin puolella, eli aavan meren täältä puolen.

Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistys tukee Ruotsin vähemmistöpoliittisia päätöksiä ja suomen kielen kehittämistä Ruotsissa. RSKY julkaisee Liekki-kulttuurilehteä jo vuodesta 1976 lähtien.

Vuonna 2005 perustettiin Kaisa Vilhuinen -palkinto, jonka RSKY myöntää joka toinen vuosi Ruotsissa asuvan kirjailijan tai kirjoittajan kaunokirjalliselle teokselle tai koko tuotannolle.

 
 
 
© Ruotsinsuomalaisen kulttuurin ystävät -yhdistys. Sivun teki ja sitä päivittää Kai Kangassalo