Päivitetty 15. joulukuuta 2014

  Etusivu 2015 2014 Messut 2013 Messut 2012  
Kirjoituskilpailu 2014

Tuomarit
Tuomarit Liisa Paavilainen ja Juhani Niemi

Lisa Lundström
Lisa Lundström

Matilda Helminen
Matilda Helminen

Petra Niskala
Petra Niskala

Matleena Oikarinen
Matleena Oikarinen

Viivi Paavonperä
Viivi Paavonperä

Alexandra Salmi
Alexandra Salmi

Milla Kuru
Milla Kuru

Johannes Harju
Johannes Harju


Professori Juhani Niemen ohjeita kirjoittajalle!

Palkitut

Kirjoituskilpailun palkitut: Matilda Helminen, Lisa Lundström, Petra Niskala, Johannes Harju, Alexandra Salmi, Viivi Paavonperä, Milla Kuru ja Matleena Oikarinen. Kuvasta puuttuu Larissa Lankinen.
Kuvat: Kai Kangassalo

Kiitos kirjoituskilpailusta!

Kulttuuri.se:n järjestämä ensimmäinen valtakunnallinen kirjoituskilpailu onnistui hyvin. Kilpailuun lähetettiin kaikkiaan 41 kirjoitusta. Yhdistys kiittää kaikki osallistuneita hyvistä kertomuksista.

Aikomuksena on järjestää kilpailu myös ensi vuonna ja toivomme saavamme vielä enemmän tarinoita luettavaksemme.

Terveisin

Maarit Turtiainen, Kulttuuri.se, pj.

”Me ruotsinsuomalaiset ollaan erilaisia”

Havaintoja ruotsinsuomalaisten nuorten kirjoituskilpailun teksteistä

Kun August-palkinnon ehdokkaat tänä syksynä julkistettiin, palkintolautakunnan puheenjohtaja Kaj Schueler totesi lausunnossaan: vuoden kirjallista tuotantoa arvioitaessa voisi – hieman liioitellen –vedota August Strindbergin sanomaan ”det är synd om människorna”, on sääli ihmisiä. Tämänhetkistä ruotsalaisen kirjallisuuden ilmettä kuvastaa se, että niin aikuisten kuin lasten- ja nuortenkirjallisuudenkin teoksia hallitsevat rikkinäiset suhteet, rakkauden etsintä ja menetykset tai yksinäisyys. Samoja havaintoja voi tehdä myös suomalaisesta nykykirjallisuudesta, ja sama tendenssi ilmenee ruotsinsuomalaisten nuorten kilpakirjoituksissa, joita me palkintotuomareina olemme lukeneet.

Kilpailuun on lähetetty kaikkiaan 41 kirjoitusta, joista suurin osa – 37 – on 13-16-vuotiaitten sepittämiä. Kirjoitusten taso on kirjallisilta ansioiltaan vaihteleva, mutta kielellisesti enemmistöstä voidaan sanoa, että ne edustavat varsin vivahteikasta ja elävää suomen kieltä. Kirjoituksissa on proosaa enemmän kuin runoa. Vain harvat kirjoittavat sellaisenaan suoraan omasta kokemuksesta, pikemminkin he etsivät fantasian kautta etäisyyttä omaan kulttuuriseen tai kielelliseen tilanteeseensa.

Sisällöllisesti kirjoituksissa heijastuu paitsi nuorten oma maailma kaverisuhteineen ja perhetaustoineen myös vahvasti toinen todellisuus – populaarikulttuurista vaikutteita etsivä mielikuvitusmaailma. Loppujen lopuksi tarinoissa ei olekaan kovin paljon yhteyttä ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten arkipäivään. Monet kertomukset sijoittuvat kauaksi todellisuudesta, esimerkiksi autiolle saarelle, ja niihin liittyy kiusaamiskokemuksia, rikoksia ja väkivaltaa, verta ja kyyneleitä, murhia tai itsemurhia.

Vain muutamissa kirjoituksissa haetaan vauhtia läheltä, pohditaan identiteettiä ja haaveksitaan paremmasta maailmasta. Silti synkimmissäkin teksteissä umpikujiin löytyy jonkinlainen takaportti.  Ruotsinsuomalaisten nuorten kertomukset ovat viime kädessä selviytymistarinoita.

”Me ruotsinsuomalaiset ollaan erilaisia. Meillä on kaksi kieltä, kaksi kotia, kahdenlaisia tunteita mutta se ei tarkoita, että me emme tiedä, mihin me kuulumme”, kirjoittaa eräs palkituista ja ilmaisee hyvin niitä lähtökohtia, jotka viime kädessä ovat nuorten kokemusten taustalla. ”Aivoissa näkee sinistä ja keltaista, ja sydämessä näkee valkoista ja sinistä”, kirjoittaja tiivistää osuvasti muittenkin tuntoja.

Palkintojen saajat                                            
Koska kirjoittajien tekstejä oli vaikea panna paremmuusjärjestykseen ja palkinnon ansaitsevia kirjoituksia kummassakin sarjassa oli tarjolla useampia kuin kolmelle sijalle, päätimme jakaa summat alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen seuraavasti:

Vanhempien kirjoittajien, 17-20-vuotiaitten sarjassa jaetaan ensimmäinen palkinto 1500 kruunua Lisa Lundströmille. Kolme muuta, Matilda Helminen, Larissa Lankinen ja Petra Niskala, saavat kukin 700 kruunua.

Nuorempien, 13-16-vuotiaitten sarjassa kilpailuehdokkaat Matleena Oikarinen ja Viivi Paavonperä saavat 1000 kruunua ja Johannes Harju, Milla Kuru ja Alexandra Salmi saavat 500 kruunua.

Perustelut ja kirjoitukset

Lisa Lundströmin kertomus ”Matka!” kuvaa pienen tytön lentomatkaa Ruotsista Suomeen. Hän on ensimmäistä kertaa lähdössä yksin isovanhempien luokse. Kaikki sujuu hyvin siihen asti, kunnes tyttö pääsee Suomeen ja lentokentällä räjähtää pommi aiheuttaen kaaoksen. Vaikka kertoja lopulta löytää isoisänsä, hän saa dramaattisesta seikkailusta haavan sieluunsa. Tarkkoihin havaintoihin perustuvaan kerrontaan rakentuu jännittävällä tavalla toinen taso, kun mukaan lomittuu tytön päiväkirjamerkintöjä.

Larissa Lankisen tarinassa ”Toiselle tasolle” aiheena ovat rankat kokemukset ystäväpiirissä. 17-vuotiaan päähenkilön maailma romahtaa, kun hän saa kuulla toisen ystävänsä itsemurhasta ja toisen kuolemasta onnettomuudessa.  Kielellisesti hieman epävarmalla suomen kielellä kirjoitettu kertomus tallettaa koruttomasti herkkiä tuntoja. Surun voittamiseen kertoja löytää terapeuttisen väylän musiikista, laulujen kirjoittamisesta.

Matilda Helmisen kertomus ”Prinssi” on kuvaus kahden nuoren suhteesta, johon kietoutuu ahdistusta toiseuden kokemuksesta. Tulo ulos kaapista on kerrottu hienovireisesti, ja tarina päättyy onnelliseen kohtaamiseen, vastavuoroisten tunteiden ilmaisemiseen.

Petra Niskalan kertomus ”Elämä” lähtee seitsentoistavuotiaan nuorukaisen tavallisesta aamusta ja kuvaa tämän perhesuhteita äitiä, isää, pikkuveljeä ja mummoa myöten. Tarinan juoni perustuu moraaliselle ristiriidalle: lähteäkö juhlimaan kavereitten kanssa vai viettää iltaa perheen parissa. Erinäisten välivaiheiden jälkeen kertoja hylkää teinielämän kosteat houkutukset ja valitsee koti-illan saunoineen ja teehetkineen.      

Nuorempien sarjassa Matleena Oikarinen on kertomuksessa ”Salakaato” valinnut eläimen näkökulman, ja avaa tiikerin aistit ja vaistot tiiviissä ja havainnollisessa muodossa. ”Vielä hetki sitten olit saalistamassa, mutta nyt tajuat olevasi itse saalis.”

Viivi Paavonperän kertomus ”Kaikkein tärkein” on dramaattinen kuvaus kiusaamisen kohteeksi joutuvasta tytöstä, joka suree kuollutta isäänsä. Äiti ja pikkusisko katoavat. Pahin pelko käy toteen, kun he löytyvät kuolleina sairaalasta. Muutto maalle tädin isoon taloon on helpotus, mutta kiusaajan viesti ei jätä rauhaan. Hautajaisissa olo on niin lohduton, että tyttö keksii keinon, kuinka voi olla isänsä ja muun perheen kanssa ikuisesti.

Alexandra Salmi, jolla on suomalainen isä ja ruotsalainen äiti, on kirjoittanut nasevan runon ruotsinsuomalaisista. ”Kaksi on meidän numeromme ja numero kaksi kertoo kaiken meistä – me olemme kaksi.”

Milla Kuru liikkuu kirjoituksessaan ”Lehidan” fantasian maailmassa. Minäkertoja on saanut viestin: ”Sinä et kuulu tähän maailmaan.” Koulussa hän pahoittaa mielensä, lähtee ulos ja tapaa suojelijan nimeltä Lehidan, joka kertoo: ”Olet universumin tekemä virhe.” Hän lupaa pyyhkiä suojattinsa pois isän ja äidin muistista. Darkielin kauniissa maailmassa voisi päästä synkkyydestä. Sinne pääsee täpärästi teleportin kautta, Lehidan paljastaa kasvonsa ja päiväkirja jatkuu onnellisesti Darkielissa. 

Johannes Harjun veijarimaisessa tarinassa ”Puoli vuotta autiolla saarella” päähenkilö Matti Alamäki herää aamulla ja kuulee uutisista, että taposta on uusi rangaistus. ”Se on kuolla tai joutua autiolle saarelle keskellä merta.” Hän lähtee ostamaan lohta ystävilleen, mutta joutuu pidätetyksi syytettynä Barack Obaman murhasta. Syyttömyyden vakuuttelu ei auta, ja valintaan kuoleman tai aution saaren välillä saa aikaa 30 sekuntia. Omaisia hyvästelemättä hänet heitetään laivaan. Puolen vuoden kuluttua sama laiva saapuu noutamaan Mattia, koska poliisit olivat löytäneet syyllisen. Laivassa Matti halaa odottavat lähimmäisensä. ”Matilla oli monta kysymystä Upseerista ja oikeasta tyypistä joka murhasi Barack Obaman, mutta Matti ei suinkaan välittänyt niistä vaan jatkoi halaamista.”

Tukholmassa 28. lokakuuta 2014

Liisa Paavilainen ja Juhani Niemi

Ruotsinsuomalaisen kulttuurin ystävät
info@kulttuuri.se

Sivun teki ja sitä päivittää: Kai Kangassalo